Tästä innostuneena olen lisännyt treenien määrää (jotka siis edelleen ovat todella lyhyitä) hyvin tuloksin. Sivulle tulo on jälleen hyvännäköistä, koira osaa kääntyä hyvin vasemmalle ja oikealle kääntymisessäkin ollaan edetty. Vasemmalle kääntymistä pidin alunperin vaikeampana kuin oikealle, mutta tällä hetkellä näyttää siltä että Tinka on hiffannut mitä haluan sen tekevän kääntyessäni. Oikealle käännöksessä Tinka seuraa hieman myöhässä. Käännöksiä olen siis harjoitellut neliössä (piirsin maahan neliön ja sitä kierretään eri suuntiin). Alkuun otin makupalan aina juuri ennen käännöstä, sitten vaihtelevasti käännöksen aikana ja sivuilla. Lisäksi olemme harjoitelleet käännöksiä paikallaan.
Seuraamisessa olen suunnitelmieni mukaan kävellyt pidempiä matkoja ennen palkkiota, palkaten välillä liikkeessä ja välillä istuessa.
Luoksetulo vahvistuu, se tulee nyt lähes joka kerta juosten luo. Namien määrä taitaa korreloida luoksetulonopeuteen ;)
Eräs mukava nainen opasti minulle jäljen tekoa samalla kun katselimme yhden pennun jälkityöskentelyä. Tästä rohkaistuneena olen tehnyt Tinkalle kaksi jälkeä. Ensimmäinen jälki onnistui melko hyvin, Tinka pysähyi ainoastaan kaksi kertaa jäljen aikana. Toinen ei mennytkään aivan yhtä hyvin...
Ensinnäkin, tein jäljen kuivalle nurmikolle. Toisekseen, askelten väli taisi olla Tinkalle liian lyhyt ja se meinasi hypätä joka toisen askeleen yli. Kolmanneksi suurin ongelma: Tinka lopetti jäljestämisen kun kiristin hihnaa (kun koira yritti ohittaa askeleen). Tinka on oppinut myötäämään hihnan kiristyessä, jolloin se peruuttaa ja ottaa minuun katsekontaktin. Ja odottaa ohjeita...
Illalla ajattelin tehdä vielä yhden jäljen, jossa otan pidempiä askeleita ja nurmikko on kostea. Toivon koiran pikkuhiljaa ymmärtävän että jäljestämistä voi jatkaa vaikka hihna kiristyy.
P.s Jos jollakin bloginlukijalla on ehdotuksia tai vinkkejä jäljestämiseen liittyen, otan niitä mielelläni vastaan!
Edit. Sain viime hetken neuvona aloittaa makkararuudusta. Illalla siis se kokeiluun :)