Canis-lehden, vanhojen koulutusmonisteiden ja Naksuset-lehden innostamana päätin opettaa (itselleni ja koiralle) toiminnan keston pidentämistä kosketuskeppitreenien avulla. Tinka on pennusta jo oppinut kosketuskepin merkityksen, mutta sen käyttö on jäänyt vähälle. Aluksi otin kertauksen vuoksi muutamia jaksoja kriteerinä kosketus (kepin paikkaa vaihtelin). Sen jälkeen kriteerinä oli kepin kosketus puolen sekunnin ajan. Tässä virheinä oli kepin nuoleminen ja kerran se jopa otti pallukan suuhunsa. Onnistumisprosentti vaihteli 60-90, ensin huonommin jolloin laskin kriteerin yhden jakson ajaksi, tämän jälkeen nuolaisut vähenivät ja onnistumis-% parani.
Kolmas uusi harjoiteltu asia oli dummyn pito suussa ja irroitus vain käskystä, vaikka käsi ilmestyisi pitämään dummysta kiinni. Onnistumis-% huiteli 70, joten tätä treenataan vielä.
Tinkalla alkoi juoksut juuri sopivasti kun pääsin hyvään vauhtiin noutokoulutuksessa metsässä (heitto ja narupallon palautus) ja luoksetulon vahvistamisessa. Juoksujen aikaan Tinkalle on melko hankalaa opettaa ulko-ilmassa mitään uutta, koska kiinnostus hajuihin on niin suurta ja innostus koulutuksesta niin pientä. Nyt siis vain juostaan pyörän vierellä ja harjoitellaan uusia asioita kotosalla.
Kontaktitreeneistä vielä sen verran, että ohitukset sujuvat taas paremmin. "Baari aukeaa" aina kun koiria ilmestyy näköpiiriin.